Sataa sataa ropisee... ja välillä paistaa aurinko. Yöllä satoi ja oikein kunnolla! Illallisen jälkeen (n. klo 22.30 tienoilla) päätin poiketa vielä yhdellä "jälkiruualla" ennen hotelliin menoa... No visiitistä tuli pidempi kuin oletin... Kun olin saanut Pina Coladan eteeni, alkoi sataa oikein kunnolla. Ja sitä sadetta kesti ja kesti... Ja vettä tuli niin että kadut tulvivat! No tuli siinä sitten juotua toinenkin... ja kolmas, ja tutustuttua uusii kavereihin. :-)
Ennen kuin kello oli 1.30 ja sade sen verran hiljeni, että uskaltauduin ulkoilmaan, olin jo 
tutustunut ko. baarin henkilökuntaan, naapurikahvilan henkilökuntaan sekä viereisen matkatoimiston isäntään. Uusi ystäväni Athena kerjäsi lupaa käyttää miniläppäriäni; hän ei ollut päässyt Facebookiin moneen päivään! No, tiedän millaista addiktiota ko. sivusto aiheuttaa ja annoin luvan käyttää konettani. Kuvassa Athena.
tutustunut ko. baarin henkilökuntaan, naapurikahvilan henkilökuntaan sekä viereisen matkatoimiston isäntään. Uusi ystäväni Athena kerjäsi lupaa käyttää miniläppäriäni; hän ei ollut päässyt Facebookiin moneen päivään! No, tiedän millaista addiktiota ko. sivusto aiheuttaa ja annoin luvan käyttää konettani. Kuvassa Athena. Illallisen (tahattoman) baarireissun vuoksi nukuin aamulla pitkään ja lähdin liikkeelle vasta puolen päivän jälkeen. Taivas oli edelleen pilvinen, mutta välitön sateen vaara näytti olevan ohitse. Ennen a
amiaiskahvilan valitsemista kävin ihastelemassa yhden portin raosta pilkottanutta hautausmaata. Haudat olivat täkäläiseen tyyliin koristeellisia, täynnä kukkia ja vainajalle tuotuja lahjoja. Joka haudalla oli kuva siellä lepäävästä henkilöstä. Hautakivessä oli kuolinpäivä ja vainajan ikä, eikä syntymäpäivää ollenkaan.
amiaiskahvilan valitsemista kävin ihastelemassa yhden portin raosta pilkottanutta hautausmaata. Haudat olivat täkäläiseen tyyliin koristeellisia, täynnä kukkia ja vainajalle tuotuja lahjoja. Joka haudalla oli kuva siellä lepäävästä henkilöstä. Hautakivessä oli kuolinpäivä ja vainajan ikä, eikä syntymäpäivää ollenkaan. 
Olin jo kuitenkin kuolla nälkään (mikä tietysti olisi sopinut hautausmaalle hyvin) joten oli jatkettava aamiaiskahvilan etsimistä. Se löytyikin sataman rantakadulta. Aamupalan jälkeen lähdin uusin voimin tutkimaan kaupunkia. Ulkona piti olla kun ei satanut...
Tutustuin Naxoksen kaupunkiin eli Choraan. Löysin ihanan satama-alueen ja kivoja pieniä kujia vanhassa kaupungissa.
Kyllä täällä olisi niin paljon kaikkea ihanaa ostettavaa, mutta kun rahav
arat ja matkalaukku ovat toista mieltä... Joka saarelta olen kuitenkin päättänyt ostaa itselleni jotain ja ainakin yhden nauhan/korun ranteeseeni.
arat ja matkalaukku ovat toista mieltä... Joka saarelta olen kuitenkin päättänyt ostaa itselleni jotain ja ainakin yhden nauhan/korun ranteeseeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti